A-vitamiini saanti ja suositukset

A-vitamiinin vaikutukset

A-vitamiinia tarvitaan hämärässä näkemiseen. Silmän sauvasolujen on rodopsiinia, joka on herkästi valoon reagoivaa. A-Vitamiinin puutteessa näkökyky heikkenee ja vaikea puutos voi aiheuttaa jopa sokeutta. A-vitamiinin puutteesta johtuvaa sokeutta esiintyy melko paljon n.4 vuotiailla lapsilla kehitysmaissa.

A vitamiinin liikasaanti, yliannostus

A-vitamiinin liikasaannin oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, ärtyneisyys, uneliaisuus, kuiva iho, maksan toimintahäiriöt ja luustomuutokset. Suurempi kuin 1 500 mikrogramman vrk annos A-vitamiinia voi aiheuttaa ajan mittaan osteoporoosia, ja erityisen suuret määrät voivat aiheuttaa lisäksi maksavaurioita. Maksa sisältää runsaasti A-vitamiini, joten runsasta maksan syöntiä ja A-vitamiini valmisteiden yhtäaikaista käyttöä ei suositella.



Beta / β-karoteeni

β-karoteeni (beta karoteeni) muuntuu elimöstössä A-vitamiiniksi. β-karoteenin runsas saanti ei aiheuta A-vitamiinin lailla myrkytysoireita. Pitkään jatkuva runsas β-karoteenin saanti voi aiheuttaa vaaratonta ihon kellertymistä.

A-vitamiinin tarve ja saanti

Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan suositeltava ravintoainetiheys väestöryhmille joiden energian saanti on 8 – 12,5 MJ vuorokaudessa on A-vitamiinin osalta 80 µg RE/ 1 MJ eli 640 – 1000 µg RE vuorokaudessa. Suomalaiset saavat A-vitamiinia ravinnostaan verrattain runsaasti, naiset 690 µg/vrk ja miehet 963 µg/vrk. Varsinkin retinolin saanti on erityisesti miehillä suurinta suositeltavaa päiväsaantia suurempaa. Kasviksiset eivät sisällä A-vitamiinia vaan sen esiastetta β-karoteenia. 1 µg A-vitamiinia vastaa 12 µg ruoasta saatavaa β-karoteenia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.